Tunnistat varmasti Hyvää Suomesta -merkin, mutta tiedätkö, mitä se lupaa?
E
lintarvikkeista löytyy nykyään monia kotimaisuudesta kertovia merkintöjä. Kaikki eivät kuitenkaan takaa, että tuotteen raaka-aineet olisivat Suomesta.Varma keino tunnistaa suomalainen ruoka on Hyvää Suomesta -merkki. Suomalaisen ruuan tunnistaminen kaupassa on vaikeaa, sillä tuotteen nimen, yrityksen tai kuvan, kuten Suomen lipun, perusteella suomalaisuutta ei voi varmuudella tietää. Hyvää Suomesta -merkki on tehty helpottamaan kuluttajan valintaa, Tiina Lampisjärvi sanoo.
Hyvää Suomesta -merkki takaa, että elintarvike on tuotettu ja valmistettu Suomessa aina raaka-aineesta pakkaamiseen saakka. Liha, kala, muna ja maito ovat aina sataprosenttisesti suomalaisia samoin kuin vain yhdestä ainesosasta koostuvat tuotteet, esimerkiksi pakasteherneet tai vehnäjauhot. Niissäkin tuotteissa, joissa on useampi ainesosa, vähintään 75 prosenttia on oltava suomalaisia.
”Esimerkiksi suola ja monet mausteet tulevat ulkomailta ja vähentävät tuotteen kotimaisuusastetta. Vettä ei kuitenkaan lasketa mukaan eli lisäämällä vettä ei voi tehdä mehusta suomalaista, jos marjat ovat ulkomailta.
Siitäkin huolimatta Hyvää Suomesta -merkittyjen tuotteiden raakaaineiden kotimaisuusaste on keskimäärin 90 %”, Lampisjärvi painottaa.
Laadukasta ruokaa myös tuleville sukupolville
Kun kuluttaja ostaa Hyvää Suomesta -merkityn tuotteen, hän voi olla varma, että ruoka on tuotettu lähellä ja se on laadukasta ja turvallista. Kun hankintaketju on lyhyt, ruuan alkuperän selvittäminen on helppoa. Kotimainen tuotanto takaa myös ruokaturvan.
”Ruokaturva ei ole pelkästään varautumista kotimaan poikkeustilanteisiin. Jos olemme muualta tulevan ruuan varassa, voi olla, että maailmalta ei löydy myytävää millään rahasummalla”, Minna Asunmaa muistuttaa.
Ruuantuotanto työllistää Suomessa noin 340 000 ihmistä. Suomalaisesta osaamisesta kannattaa pitää kiinni, sillä se voi olla avain esimerkiksi ilmastonmuutoksen hallintaan.
”Suurin osa ruuan ilmastovaikutuksista tulee maataloudesta. On siis valtava merkitys sillä, millaista ruokaa syömme. Itse voimme vaikuttaa omaan tuotantoomme ja kehittää sitä”, Asunmaa sanoo.
Mainos