N
äin ystävänpäivänä mietin paljon ystävyyssuhteiden merkitystä. Tunnen suurta kiitollisuutta ystävistäni. Taustani gerontologina pistää myös miettimään, mitä ystävyys tarkoittaa, kun ikää tulee lisää.Tutkimusten mukaan sosiaalisilla suhteilla ja ystävien läheisyydellä on uskomaton voima. Tämä ”luontaislääke” säännöllisesti käytettynä vähentää jopa terveyspalveluiden tarvetta.
Ja siltä se tutkimuksessani haastatelluista tuntuukin: ”Kun on pari tuntia rupatellut muiden mummujen kanssa ja nauranut vedet silmissä, kivutkin jäävät pitkäksi aikaa taakse.”
”Ystävyyden luontaislääkkeen” resepti on melko simppeli, mutta jokaisessa ystävyyssuhteessa erityinen.
Reseptin noudattaminen ei ole aina kuitenkaan ihan yksinkertaista. Kun ikää tulee lisää, joutuu väistämättä kohtaamaan menetyksiä. Anna-Liisa menetti kaksi sydänystäväänsä.
”Elämään tuli valtava aukko, ei ollut ketään kenen kanssa puhua.”
Työssäni olen kuunnellut, miten ystävän kaipuu saattaa iskeä illalla. Yölläkin, kun ei saa unta. Toiset sanovat, että kaipuu tuntuu silloin, kun on jossakin vieraassa porukassa: muilla on hauskaa, mutta ei itsellä. Eikä yksin oikein tule lähdettyä mihinkään.
On tärkeää, että kuuntelemme sekä omaa että toisten ystävänkaipuuta. Se, miten voisimme kaipuuta lievittää, on tärkeä kysymys. Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-ryhmätoiminnalla olemme lievittäneet yli 8000 osallistujan yksinäisyyttä.
Parhaimmillaan ryhmästä on muodostunut tiivis ystävyyssuhde. Se kantaa elämää eteenpäin ja on tärkeä voimavara.
Mikä on sinun reseptisi ystävyyteen?
Anu Jansson Vanhempi suunnittelija, Vanhustyön keskusliitto Tohtorikoulutettava, Väestön terveyden tohtoriohjelma, Helsingin Yliopisto
Mainos